lauantai 7. syyskuuta 2013

Kauniita tekoja

Vuosia sitten minulta kysyttiin, mikä on mielestäni kaunein tietämäni sana. Kaunein sana. En osannut vastata, on niin paljon kauniita sanoja! Rakkaus on kaunis. Aurinkoinen on kaunis. Kaunis on kaunis. Minua jää kamalasti vaivaamaan, jos en osaa vastata kysymykseen enkä saa mielenrauhaa ennenkuin löydän vastauksen. Niinpä kesti pitkän aikaa ennen kuin sain kaipaamani mielenrauhan. Mutta löysin vastauksen! Harmi vain, etten enää oivaltamishetkellä muistanut kysymyksen esittäjää. Mutta se ei haittaa, koska kerron vastauksen nyt teille! Tulin siihen tulokseen, että kauniilla asioilla on kauniit nimet. Kuten arvata saattaa, lista on todella pitkä enkä siis edelleenkään osaa nimetä yhtä kauneinta sanaa, mutta tärkeintähän on se, että oivalsin miksi jotkut sanat ovat mielestäni kauniita.

Sana kohteliaisuus on täynnä kauneutta. Miksi? Koska kohteliaisuus on kaunis teko. Valitettavasti kovin harvinainen teko. Mielenrauhani horjuu taas pahaenteisesti, kun mietin, miksi niin harvoin kehutaan toista. Kohteliaisuus on maailman helpoin tapa saada joku hyvälle tuulelle, parhaassa tapauksessa pelastaa jonkun päivä - eikä edes maksa mitään! Kohteliaisuudella on oikeastaan mahdotonta pilata mitään, päinvastoin, + siitä tulee hyvä olo myös itselle.

Kohteliaisuuden ei tarvitse olla pelkästään suullista; se voi olla myös fyysisiä tekoja. Oli surullista eilen olla todistamassa miehen kaatumista, kun kukaan ei jäänyt auttamaan häntä ylös. Käveltiin vain ohi kuin mitään ei olisi tapahtunut olettaen, että kyllä hän selviää. Veljistä ja siskoista välittäminen ei ole enää normaalia, vaan harvinainen kohteliaisuus. 

Jo pelkästään toisen huomioiminen tavalla tai toisella (vaikka pelkkä hymy!) on kohteliaisuus, jota kohteliaisuuden vastaanottaja voi pitää arvossa pitkäänkin. Muistan vieläkin, kun monta vuotta sitten pyörästäni lähti kesken matkaa ketjut paikoiltaan, joita sitten kovasti yritin tuloksetta korjata jatkaakseni matkaa. Ihmisiä kulki ohi vähän väliä, mutta vain yksi tarjosi apuaan. Tuo ihminen jäi mieleeni, ja vielä näin vuosienkin jälkeen muistelen häntä lämmöllä. 

Pienikin kohteliaisuus voi olla jollekin kultaakin kalliimpaa, ja mikä olisikaan parempaa kuin olla tuon kohteliaisuuden antaja. Pistetään maailmankirjat sekaisin ja laitetaan kohteliaisuudet jakoon! 

Tunnelmallista alkanutta syksyä!      



Kuva otettu Googlen kuvahausta.